Täällä ihmettelemme pohjoisamerikkalaista urheilukulttuuria

[Zac]

HS 2.10.2009:

8 400 kilometrin fanimatka
...
Floridan monivuotinen kapteeni Olli Jokinen jakoi kuulemma fanien mielipiteet.
"Moni fani ei pitänyt hänestä", Billie kertoi. "Hän ei välttämättä ollut todellinen johtaja, joka näyttää muille esimerkkiä."
Cypress oli toista mieltä.
"Pidin Jokisesta. Minusta oli surullista, että hänet myytiin pois. Pelaajiin kiintyy, kun he ovat seurassa monta vuotta."
Billie ymmärtää ammattilaisurheilun ihmiskauppaa.
"Bisnes on tärkeintä. Se on ok."

Bisnes tärkeintä? Ja vielä kannattajan mielestä!? Itse arvostaisin Tepsin urheilullista menestystä enemmän kuin omistajien onnistumista bisneksessä.

[Satanen]

Minulla on kyllä vähän erilainen käsitys. Oman suppean tarkastelun perusteella perusjenkkifani rakastaa seuraansa ihan samalta pohjalta kuin eurooppalainenkin(ainakin ns. perinteiset franchiset). Redskins, oma symppis jengini rapakon takaa, ei ole voittanut noin 20 vuoteen yhtään mitään, mutta tuottaa silti lähes eniten rahaa kaikista urheiluseuroista maailmassa. Silti omistaja on fanien keskuudessa todella vihattu hahmo.

Arvauksena voisin sanoa, että tuo kommentti on jotenkin irrotettu asianyhteydestään ja/tai käännöksen yhteydessä vääristynyt. Ja bisnes ei tarkoiteta vain pelkästään taloudellista puolta vaan esim. juuri noita pelaajavaihtokauppoja. Ei ole harvinaista, että pelaaja toteutaa lähdön yhtyedessä "this is just part of the business."

[Alec]

[BrutalBeach]

On tullut kyllä sellainen kuva uudesta mantereesta, että urheilutilaisuus on verrattavissa leffailtaan, jonne mennään viihtymään. Viihtymäänhän eurooppalaisetkin menevät, mutta hieman eri asenteella. Jenkkilaardisäkille on tärkeää, että pelissä palvelut toimivat, sapuskat maistuu ja kannatus rajoittuu maalituuletuksiin. Nämä asiat ovat tietysti sellaisia, jotka tiedämme jo entuudestaan, mutta mikä tällaiseen pintapuoliseen ja näennäiseen kannatukseen on syynä? Onko tässä takana puritaaninen menneisyys (ja nykyhetki)? Amerikkalaisethan ovat hakoja tilastoissa, seuraavat lajia kuin lajia innolla ja ovat asiantuntevia. Kannatuskulttuuri ja seurojen yhteisöllisyys laahaavat sen sijaan Suomenkin perässä.

Pohjois-Amerikkalaisilla on ammattiurheilun takana valtava talous. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri tämän takia, urheilukulttuuri maistuu jotenkin valjulta, vaikka rahaa on ja sarjoissa pelaavat monien lajien huiput. Valitettavasti Valioliiga alkaa saamaan samanlaisia oireita. Stadioneille rakennetaan mukavia nojatuolikatsomoita, joita rahoitetaan suurien yksityisomistajien kukkaroilla. Moderni jalkapallo on mielestäni juuri jalkapallon menoa amerikkalaiseen urheilukulttuurin suuntaan.

Ehdottomasti mielenkiintoisimpia mysteerejä tämä Jenkkilän urheilukulttuuri.

[Huuhka]

On tullut kyllä sellainen kuva uudesta mantereesta, että urheilutilaisuus on verrattavissa leffailtaan, jonne mennään viihtymään. Viihtymäänhän eurooppalaisetkin menevät, mutta hieman eri asenteella. Jenkkilaardisäkille on tärkeää, että pelissä palvelut toimivat, sapuskat maistuu ja kannatus rajoittuu maalituuletuksiin. Nämä asiat ovat tietysti sellaisia, jotka tiedämme jo entuudestaan, mutta mikä tällaiseen pintapuoliseen ja näennäiseen kannatukseen on syynä? Onko tässä takana puritaaninen menneisyys (ja nykyhetki)? Amerikkalaisethan ovat hakoja tilastoissa, seuraavat lajia kuin lajia innolla ja ovat asiantuntevia. Kannatuskulttuuri ja seurojen yhteisöllisyys laahaavat sen sijaan Suomenkin perässä.

Pohjois-Amerikkalaisilla on ammattiurheilun takana valtava talous. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri tämän takia, urheilukulttuuri maistuu jotenkin valjulta, vaikka rahaa on ja sarjoissa pelaavat monien lajien huiput. Valitettavasti Valioliiga alkaa saamaan samanlaisia oireita. Stadioneille rakennetaan mukavia nojatuolikatsomoita, joita rahoitetaan suurien yksityisomistajien kukkaroilla. Moderni jalkapallo on mielestäni juuri jalkapallon menoa amerikkalaiseen urheilukulttuurin suuntaan.

Ehdottomasti mielenkiintoisimpia mysteerejä tämä Jenkkilän urheilukulttuuri.

Helvetin hyvä kirjoitus